Usein kysytyt kysymykset

Mistä tiedän, milloin tarvitsen kuntoutusta?

Muun muassa kivut, säryt, väsymys, pelot, alentunut toimintakyky, usein toistuvat sairastumiset ja hidas toipuminen, pitkittynyt työttömyys sekä syrjäytyminen voivat olla merkkejä siitä, että kuntoutukselle on tarvetta. Myös tyytymättömyys, luovuttaminen ja välinpitämättömyys voivat merkitä sitä.

Kuntoutukseen hakeudutaan muun muassa silloin, kun työkyvyttömyys uhkaa esimerkiksi sairauden tai elämäntilanteen vuoksi. Edessä on työkyvyn selvittäminen ja parantaminen, kenties ammatinvaihtokin. Uupumus on tavanomainen  pulma, johon etsitään ratkaisukeinoja kuntoutuskursseilta. Niiltä saadaan tukea myös silloin kun pitkittyneen työttömyyden jälkeen ollaan palaamassa työelämään.  

Kuntoutuksen tarpeesta voit keskustella esimerkiksi työterveyshuollon, työvoimatoimiston ja Kelan henkilöstön tai terveyskeskuslääkärin kanssa.

Mitä kuntoutusta Avire-Kuntoutus tarjoaa?

Avire-Kuntoutus on erikoistunut työikäisten kuntoutukseen. Meille tulevien kuntoutujien kirjo on laaja, työelämään pyrkivistä nuorista ikääntyneisiin työntekijöihin. Kuntoutusta on tarjolla erilaisiin elämäntilanteisiin ja tarpeisiin: kuntoutustarpeen selvittämiseen, työelämään hakeutumiseen ja siirtymiseen, työkyvyn arvioimiseen ja ylläpitämiseen.

Avire-Kuntoutuksen palvelujen valikoimaan kuuluvat kuntoutustarveselvitys, kuntoutustutkimus, työkokeilu, työkyvynarviointi, asiantuntijakonsultaatio, jotka kuuluvat niin sanottuihin arvioiviin ja ohjaaviin palveluihin. Niissä arvioidaan toimintakykyä ja suunnitellaan kuntoutusta.

Palveluihimme kuuluvat myös työkykyä ja työllistymismahdollisuuksia parantava kuntoutus kuten yksilöllinen ja ryhmämuotoinen työhönvalmennus ja toiminta- ja työkykyä kehittävät kurssit. Myös työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus sekä Aslak-varhaiskuntoutus ovat osa palveluvalikoimaamme.

Järjestämme kuntoutusta myös erityisryhmille kuten lääkinnällistä sydänkuntoutusta sepelvaltimotautia sairastaville. Tarjolla on myös työpaikoille kehiteltyjä työhyvinvointipalveluja, jotka suunnitellaan työyhteisöjen omien tarpeiden ja toiveiden pohjalta.

Kuntoutuksessa paneudutaan niin fyysiseen kuin psyykkiseen terveyteen ja hyvinvointiin. Kuntoutuksessa toimii moniammatillinen työryhmä, johon kuuluvat lääkäri, psykologi, fysioterapeutti ja sosiaalityöntekijä sekä tarvittaessa muita asiantuntijoita, kuten työkokeilunohjaaja, työhygieenikko ja taideterapeutti.

Kuntoutusta eri sairausryhmille tarjoavat kuntoutuslaitosten lisäksi monet sosiaali- ja terveysalan järjestöt.

Miten kuntoutukseen hakeudutaan?

Kuntoutukseen voi hakeutua monella tavalla. Usein kuntoutus käynnistyy yhteydenotolla työterveyshuoltoon, työvoimatoimistoon, terveyskeskukseen tai mielenterveystoimistoon.

Kuntoutusta toteutetaan yhteistyössä kuntoutujan, työpaikkojen, Kelan, sosiaali- ja terveyshuollon, työvoimatoimistojen ja vakuutusyhtiöiden kanssa. Kuntoutukseen voi hakeutua muun muassa näiden yhteistyökumppaneiden kautta. Ne ovat kuntoutukseen lähettäjiä. 

Kelan kautta voi hakeutua ammatilliseen ja lääkinnälliseen kuntoutukseen sekä kuntoutustarpeen selvitykseen. Kuntoutuksen syynä on tällöin yleensä heikentynyt työkyky, vaikeavammaisuus, sairauksien seuraukset ja riskit.
Lue lisää Kelan sivuilta.

Työeläkelaitosten kautta voi hakeutua ammatilliseen kuntoutukseen ja kuntoutustarpeen selvitykseen. Tätä kautta voivat hakeutua vakuutetut työntekijät, yrittäjät ja työeläkkeellä olevat.
Työeläkelaitosten yhteystietoja löydät Eläketurvakeskuksen sivuilta.

Vakuutuslaitosten kautta voivat hakeutua lääkinnälliseen ja ammatilliseen kuntoutukseen ne, jotka tarvitsevat kuntoutusta työ- tai sotilastapaturman, ammattitaudin tai liikenneonnettomuuden takia.
Lue lisää Vakuutuskuntoutus VKK:n sivuilta.

Työvoimatoimistojen kautta ammatilliseen kuntoutukseen voivat hakeutua vajaakuntoiset työnhakijat ja työttömät.
Lue lisää työ- ja elinkeinotoimiston sivuilta.

Terveydenhuollon kautta voi hakeutua lääkinnälliseen kuntoutukseen sekä kuntoutustarpeen selvitykseen silloin, kun hoidon yhteydessä on tullut esiin kuntoutustarve. Kuntoutukseen voi päästä myös sosiaali- ja opetustoimen kautta.

Mitä kuntoutus maksaa?

Palvelut ovat eri hintaisia sisällöstä ja laajuudesta riippuen. Maksaja voi olla esimerkiksi Kela, työvoimatoimisto, vakuutusyhtiö tai työeläkelaitos. Kuntoutuspalvelut eivät yleensä maksa kuntoutujalle mitään.

Mistä toimeentulo kuntoutuksen aikana?

Useimmiten kuntoutuksen aikana toimeentulona on kuntoutusraha tai kuntoutustuki. Kuntoutuksen aikaisesta toimeentulosta on aina mahdollista saada tietoa kuntoutukseen lähettävältä osapuolelta, esimerkiksi Kelasta, työvoimatoimistosta tai eläkevakuutuslaitoksesta sekä kuntoutuslaitoksesta kuntoutussosiaalityöntekijöiltä.

Miten nopeasti kuntoutukseen pääsee?

Kuntoutukseen tai sen tarvetta selvittäviin tutkimuksiin pääsee jopa parissa viikossa. Pääsynopeuteen vaikuttaa muun muassa suositusten saaminen, hakemuksen käsittely esimerkiksi Kelassa sekä jonotilanne siinä palvelussa, johon haetaan. Keskimäärin kuntoutukseen pääsy kestää 1 - 4 kuukautta.

Mitä ovat työkyky ja TYKY-toiminta?

Työkyky on varsin laaja käsite. Se ei ole vain fyysistä kuntoa ja osaamista. Työkykyyn vaikuttavat niin työ, työyhteisö ja -ympäristö kuin työntekijäkin. Työ, sen sisältö, vaatimukset, mielekkyys ja vaikutusmahdollisuudet, vuorovaikutus ja johtaminen työpaikalla sekä henkilökohtainen elämäntilanne ovat kaikki osa työkykyä. Työkyky näkyy jaksamisena, laadukkaana työnä, työmotivaationa ja työn ilona.

Työkykyä tukevat hyvä ammattitaito ja työn hallinta, turvallinen ja terveellinen työympäristö, vuorovaikutteinen ja avoin työyhteisö, työntekijöitä arvostava johtaminen. Niihin pyritään vaikuttamaan TYKY-toiminnalla.

Työkykyä ylläpitävällä toiminnalla (TYKY) pyritään henkilöstön hyvinvoinnin parantamiseen ja työyhteisön ja -olojen kehittämiseen. Sillä tarkoitetaan kaikkea sitä toimintaa, jolla työantaja ja työntekijät sekä työpaikan yhteistoimintaorganisaatiot yhteistyössä pyrkivät edistämään ja tukemaan jokaisen työelämässä mukana olevan työ- ja toimintakykyä läpi työuran.

Työkykyä ylläpitävä toiminta tapahtuu työpaikoilla kolmella tasolla. Ensinnäkin se kohdistuu koko henkilöstön työkyvyn ylläpitoon, edistämiseen ja ongelmien ehkäisyyn. Toiseksi se kohdistuu uhkaavan työkyvyn heikkenemisen estämiseen ja kolmanneksi työkyvyn palauttamiseen ja kuntoutukseen. 

Työkykyä ylläpitävä toiminta voi olla muun muassa työyhteisön kehittämistä, ammatillista koulutusta, työnohjausta, stressinhallintakeinojen ja muiden psyykkisten voimavarojen ja liikunnan tukemista. 

Työkykyä ylläpitävä toiminta on myös lakisääteistä. Työkykyä ylläpitävästä toiminnasta saat lisää tietoa työpaikkasi työsuojelu- tai työterveyshenkilöstöltä.

Lisätietoja aiheesta Työterveyslaitoksen sivuilta:
Tykytoiminta >>
Ikä ja työ >>

Mitä kuntoutuslausunnot sisältävät?

Kuntoutuksen päätyttyä kuntoutuja saa lausunnon. Sen sisältö riippuu palvelusta, jossa asiakas on ollut, sekä hänen tilanteestaan. Yleensä lausunnossa kerrotaan tutkimuksen ja kuntoutuksen kulusta, tutkimustuloksista ja johtopäätöksistä.

Lausunto sisältää myös asiakkaan kuntoutussuunnitelman. Arvioivat kuntoutuspalvelut sisältävät useimmiten myös kannanoton asiakkaan työkyvystä. Mitään epäoleellisia elämäntilanteeseen tai -historiaan liittyviä asioita lausuntoon ei laiteta.

Kuka saa tietää kuntoutuslausunnoista?

Ilman asiakkaan lupaa lausuntoa eivät saa muut kuin asiakas itse sekä kuntoutuksen maksaja, joka useimmiten on myös lähettäjä, esimerkiksi Kela, työvoimatoimisto, työeläkelaitos tai vakuutuslaitos. Minnekään muualle, kuten vaikkapa työantajalle, lausuntoja ei lähetetä. Kuntoutuksen päätyttyä pidetään loppukeskustelu, johon osallistuvat asiakas ja kuntoutustiimi.

Loppukeskustelussa asiakas allekirjoittaa sopimuksen lausuntojen lähettämisestä. Hän voi sopimuksessa antaa luvan lausunnon luovuttamiseen kaikille tahoille, jotka hyötyvät siitä kuntoutujan hoidon tai kuntoutuksen suunnittelussa.